Suunnistajan 10 käskyä vuodelta 1950

• Suunnistamistaidon oppiminen ei ole niin vaikeaa kuin yleensä luullaan. Huipputuloksiin pääseminen vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä, sisukasta yrittämistä ja ahkeraa kilpailemista.
• Suunnistamisvarmuuden ehtona on äärimmäisen huolellinen työ. Mitään ei saa jättää sattuman varaan.
• Suunnistamisnopeuden ehtona ovat hyvä juoksukunto, nopea kartanlukutaito ja kompassisuunnassa pysyminen. Kaikkia näitä taitoja on hyväksi suunnistajaksi aikovan erikseen harjoiteltava.
• Ota suunnistamiskilpailu rauhallisesti. Hosuminen pilaa kilpailun.
• Tee itsenäistä työtä kilpailussa. Älä luota toiseen kilpailijaan. Jos kohtaat hänet maastossa, toimi niinkuin häntä ei olisikaan.
• Opettele askelparimittaus. Lue juostessasi askelpareja. Niin tiedät aina miten pitkällä olet.
• Pidä hyvää huolta kilpailuvarusteistasi. Kilpailun jälkeen on parasta jo maalipaikalla pestä varusteensa ja kuivata ne.
• Peseydy kilpailun jälkeen. Mahdolliset naarmut säärissä ja käsissä on tarkoin puhdistettava saippuaa käyttäen. Siten vältytään märkimisiltä ja ihottumilta. Vilustumisen ehkäisemiseksi kilpailun jälkeen on pukeuduttava kuiviin ja lämpimiin vaatteisiin.
• Käyttäydy kilpailumatkoilla niinkuin kunnon urheilijan tulee. Suunnistajana sinulta erikoisesti odotetaan esimerkillistä käyttäytymistä.
• Jos saavutat voiton, iloitse siitä, mutta älä anna sen huumata itseäsi. Jos kärsit tappion, älä "selittele", vaan suhtaudu siihen tyynesti ja miehekkäästi. Muista, ettet elä urheillaksesi, vaan urheilet elääksesi.